Puusta hirreksi

Koska välimatka tulevasta kodista Ikihirren tehtaalle on vain reilut 10 kilometriä, on meillä vaivatonta hoitaa juoksevia asioita talotoimittajan kanssa koko projektin aikana. Kerroin tehtaan väelle blogiharrastuksestani ja siitä innostuneena sain esittelyn tuotannosta, kun meidän hirsiä tehtiin. Esittelijänä oli Ikihirren tuotantopäällikkö Mikael Ruopsa.

Raaka-aineen purku tehtaalle

Suurin osa Ikihirren raaka-aineesta tulee Hasetec Oy:ltä. Liimahirsiraaka-aine tulee valmiiksi kuivattuna ja liimattuna aihiona. Raaka-aine välivarastoidaan säältä suojattuna katoksiin odottamaan linjalle pääsyä.

Syöttöpöytä

Pitkät hirret syötetään syöttöpöydälle trukilla ja lyhyet hirret syötetään suoraan nipusta nostopöytää ja rullakkoa apuna käyttäen.

Syöttöpöytä annostelee automaattisesti hirsiraaka-aineaihiota höylään. Höyläyksessä hirteen tehdään pituussuuntainen profiili.

Purunpoistojärjestelmä

Suurin osa purusta tulee höyläyksen yhteydessä. Puruimuri kuljettaa purun suodattimen kautta purukonttiin. Purun siiron välillä oleva lämpimän ilman talteenottojärjestelmä palauttaa lämmön takaisin tuotantotiloihin. Näin säästyy lämpöenergiaa ja tuotantotilojen lämpöhukka purunpoistossa minimoidaan.

Konteissa oleva puru kuljetetaan paikalliseen kaukolämpölaitokseen. Laitos tuottaa purun avulla lämpö- ja sähköenergiaa, jota palautetaan tehdaskiinteistön lämmitykseen.

Tehtaan ja valmistusprosessin suunnittelussa on otettu huomioon energiataloudellinen tuotantoprosessi, joka mahdollistaa raaka-ainehukan hyödyntämisen ekologisesti.

Kaikki muu pienimuotoinen puutavarahukka myydään paikallisille polttopuuksi.

Kun hirsi tulee höylästä, höyläri tarkkailee hirren pinnan laatua. Laatuun vaikuttavat liimausaine, raaka-aineen oikea kuivuusaste sekä terien hyvä kunto. Mikael kertoi, että he teroittavat teränsä itse ja höylänterät teroitetaan keskimäärin joka toinen päivä riippuen mm. höylätystä määrästä.

Höyläyksen jälkeen hirret kulkeutuvat automaattisesti sivuttaiskuljettimelle. Höyläri voi höylätä tähän varastoon noin yhden tunnin salvuukoneen tarpeen. Välivarasto täyttyy vartissa riippuen hirsikoosta, pienemmällä hirrellä pöytä täyttyy nopeammin, johtuen höylän syöttönopeudesta.

Salvuukoneella Kyösti Välikangas

Ennen salvuukoneelle menoa hirsi laadutetaan. Hirrenpyöritintä apuna käyttäen aihio tarkastetaan ja mahdolliset huonot kohdat poistetaan kuittausnappulaa käyttäen. Lisäksi aihio työnnetään mittarullan läpi, joka mittaa aihion pituuden.

Salvuukoneelle meno

Salvuukoneella oleva mittavaste työntää tarkistetun ja mitatun hirren työstöön.

Salvuuohjausjärjestelmä

Suunnittelijoiden tekemistä seinäkaavioista ohjelma tekee työstölistat, jotka tallentuvat automaatisesti suoraan suunnitelusta tuotannon järjestelmään. Työstölistaprosessia seurataan ja ohjataan salvuukoneen näytöltä. Kun höylätty hirsi on mitattu aikaisemmin, järjestelmä optimoi tämän avulla tekemättömän hirren niin, että hukkaprosentti on mahdollisimman pieni.

Salvuukone tekee kaikki hirren työstöt automaattisesti millin tarkuudella työstölistojen mukaisesti. Työstöihin kuuluvat salvoksen lisäksi sähköreiät, tapin reiät, pultin reiät, karaurat, aukkosahaukset, päätyviistesahaukset, koristeviisteet sekä hirren katkaisu oikeaan mittaan.

Salvuukoneen kuljetin vie valmiin hirren pakkauspöydälle. Kuljettimen alla kulkee ulos hihna hukkapalikoita varten.

Kyösti Välikangas laadun tarkkailussa

Salvuukoneen käyttäjä seuraa herkeämättä työstöjen laatua. Tehdas saa tuotettua millin tarkan jäljen terien terävyydellä, salvuukoneen kunnossapidolla, johon kuuluu säännöllinen koneen puhdistus ja rasvaus sekä kuluvien osien tarpeeksi tiheällä vaihdolla.

Tarratulostin tulostaa työstöjärjestyksessä hirrelle tunnuskoodi, joka nidotaan kiinni hirren päähän.

Työstöjen tarkistuksessa Juha Kovalainen

Työstön tarkistuksessa verrataan linjalta tullut hirsi seinäkuviin. Hirsi merkataan tehdyksi.

Nostohommissa vas. Petteri Jämsä ja Jonne Ruopsa

Paketointipöydältä hirsi siirretään kevenninnosturia hyväksi käyttäen numeroidulle pakettilavalle.

Paketointijärjestelmä lukee salvuukoneen työstövaiheita. Kun hirsi on valmis, tulee se tarjolle paketointijärjestelmään. Kun lopullinen laaduntarkistus on tehty, siirretään kyseinen hirsi järjestelmässä oikealle nippunumerolle.

Hirret sijoitetaan nippuun niin, että nippu olisi mahdollisimman kuution muotoinen, helposti lastattava, oikean painoinen ja oikean kokoinen. Hirret pyritään asettamaan nippuun niin, että työmaalla pystys olisi mahdollisimman helppoa.

Tehdas merkitsee omat tuotteensa metallisella laatuleimalla. Laatuleiman paikka katsotaan jo suunnitteluvaiheessa oikealle paikalle, eli meidän tulevan ulko-oven viereen.

Niput suojataan sään kestävillä muovilla päältä ja sivuilta. Alapuoli suojataan puulavoilla, jotta nippujen siirtojen aikana vältytään mahdollisilta vaurioilta.

Nipun sidonnassa Reijo Mourujärvi

Niput sidotaan sidontavanteella. Vanteen alle sijoitetaan suojalaudat, että koko nippu säästyy mahdollisilta vaurioilta.

Valmis nippu, pakettiin merkitään projektin nimi, nippunumero ja paketin koko.

Valmiit niput varastoidaan, riippuen säilöntäajasta, joko ulos tai katokseen odottamaan kuljetusta työmaalle.

Laadun takeeksi kirjataan alle kosteusseurantapöytäkirja, jossa seurataan hirren kosteutta projektin valmistuksen ajan. Samaiseen pöytäkirjaan merkitään salvostarkistus. Salvostarkistuksessa tarkistetaan nurkan tiiveys säännöllisin väliajoin latomalla muutama hirsi päällekkäin.

Nippuluettelosta käy ilmi nippujen kokonaismäärä, nippujen koot sekä painot. Tämä helpottaa tehtaalla lastauksen suunnittelua sekä työmaalla pysytytyksen suunnittelua.

Paketointijärjestelmän tulostamasta nippukortista nähdään mitkä hirret ovat missäkin nipussa.

Samasta järjestelmästä tulee myös yhteenvetoraportti, joka on tärkeä työkalu työmaalla pystyttäessä. Siitä näkee nopeasti mistä nipusta mikäkin hirsi löytyy.

Nyt valmiit hirret odottavat kuljetusta kotitontillemme. Ikihirsi on tehnyt laadukkaan työn ja heidän sloganinsa "Lapin parhaat hirsitalot" on ainakin tähän asti lunastettu :). Tästä eteenpäin laadun takaavat meille ammattiasentajat Reijo Tapio ja Juha Lehtola.

Ajatuksia & Pohjakerroksen tekoa

wc:n ja pukuhuoneen väliseinän muuraus

Kaikenlaista se tämä rakennusprojekti vaatii. Lupien hakeminen, poikkeuslupa ja rakennuslupa, naapurien kuulemisiin vastaaminen, vakuutukset talkoolaisille, kirvesmiehille ja rakennustyömaalle.

Rakentamisen aloituskokous pidettiin tässä Ikihirren toimistolla, mukana olivat kirvesmies, rakennuttaja, rakennustarkastaja ja Ikihirren puolesta rakennusvalvoja.

Töitä on nyt tehty vähän urakallakin, että päästäisiin "kesälomalle" hetkeksi huokaisemaan, ennen kuin tulee hirsipaketti Ikihirreltä. Taitaa olla haaveajattelua... ;)

monenlaista ja -kokoista työmies

Ulkoseinien valmistuttua tasoitettiin pohja, hiekkalla ja soralla. Radonkaasu putkia upotettiin soraan. Maaperässä ei pitäisi olla kaasuja mutta, kun ei asiasta saatu kunnollista varmuutta, päätimme laittaa radonputkiston kaiken varalta. Kantavat väliseinät muurattiin ennen lattian valua, loput seinät muurattiin sitten jälkeen. Pesuhuonetta hiukan levennettiin, jos innostuis sen poreammeen siihen laittamaan. saunan seiniä piti muuttaa ja pukuhuonettakin pienentää. No piippukin sitten siirrettiin pukuhuoneen puolelle saunasta, että tulisi lisää tilaa. Sähkökiuas vai puukiuas? siinäpä pulma. Puukiuasta ollaan kyllä oltu laittamassa, mutta sähkökiuas olisi tähän saunaan mielestäni järkevämpi ratkaisu ;) Ja kun on jo olemassa lisäksi rantasauna, puukiukaalla varustettuna. No aika näyttää.

Matti Kelloniemi työn touhussa

ja hiekkaa pirttiin

Sorakerroksen päälle tuli thyrox levyt, joihin upotettiin vesijohdot ja rautaristikkoa sen päälle, niihin sitten kiinnitettiin lattialämmitysputket ja sitten vain lattiavalu. Kuulostaa niin yksinkertaiselta ja helpolta, käytännössä ei ihan nuin vain tekastu homma.

sauna ja pesuhuone

Tekninen tila ja kodinhoitohuone

Ruskon Betoni toimitti valumassan

Muurari Tenho Lehtola lattianvalussa

Kuumana kesäpäivänä kun valettiin lattiat, tuli eteen ongelma, sementti kuivuisi liian nopeaan ja aiheuttaisi halkeamia lattiaan, sitä sitten kasteltiin kuuden-kahdeksan tunnin välein. Eipä tullut halkeamia ;)

Seinät nousi

Seinää nostettiin 15 kierrosta autokatoksen puolelta ja pirtin puolelta 17 kierrosta + ympärinsä vielä reunaharkot. Ei kyllä ollut hinkua kuntosalille tai mihinkään muuallekkaan sen jälkeen, kun oli päivän nostellut harkkoja muurarille ;) (talkoolaisille taas kiitosta! Kivelän Juhanille vielä hatun nosto.)

Petkeleellä ja harjalla käytiin läpi ulkokuori ja telalla vedettiin tartunta aine niihin seiniin jotka tulee maata vasten, siihen lämmitettiin kiinni suojamattoa, joka suojaa kosteuden imeytymisen. 

Ulkseinät tasoitettiin rappaamalla

Tartunta aineen levitystä